Yksilö informaation vastaanottajana
Yksilö informaation vastaanottajana
Eläminen perustuu hyvin
paljolti erilaisen informaation vastaanottamiseen sekä jakamiseen. Yksilö
vastaanottaa omaan itseensä, mutta jakaa myös erilaista informaatiota ympäristölleen
jo pelkästään yhden päivän aikana todella paljon. Itseään kehittäessä olisikin hyvä
tarkastella sitä, minkälaista informaatiota itse päivittäin ottaa vastaan,
mistä se koostuu ja minkälainen vaikutus sillä on omaan itseensä. Ulkopuolelta
tuleva informaatio on kuitenkin yksi elämän suurimmista vaikuttajista yksilön
henkilökohtaisen todellisuuden rakentumisessa. Siksi olisikin hyvä tutkia,
miten informaatio vaikuttaa, miten siihen itse suhtautuu ja miksi.
Informaation saapuminen kohti yksilöä, yksilön lähettämä informaatio itsensä ulkopuolelle.
Erilaisissa itsensä
tuntemisen, itsensä kanssa elämisen sekä elämänhallintaan perehtyvissä
menetelmissä ja metodeissa puhutaan paljon negatiivisista sekä positiivisista
asioista. Puhutaan siitä, miten on olemassa positiivisia ja
negatiivisia ihmisiä, positiivisia ja negatiivisia asioita sekä positiivista ja
negatiivista olemista. Tällainen tapa ajatella on hyvin mielenvikainen, koska
ensinnäkin käsitteet positiivinen sekä negatiivinen voivat pitää sisällään eri
ihmisille eri asioita. Toisekseen esimerkiksi ihmisen kohdalla ihminen voisi
jonkin yksilön ajattelutapojen mukaan olla joiltain osin positiivinen, tai
joiltain osin negatiivinen. Ei siis täysin positiivinen, tai täysin
negatiivinen. Ja varsinkaan ihminen ei voi olla laajan kokonaisuutensa vuoksi
vain toista. Tietysti riippuu paljon siitä, kuka asiaa ajattelee ja mistä
näkökulmasta.
Positiivinen ja
negatiivinen ovat hyvä esimerkki ääripäätyajattelusta. Positiivinen voi olla
ihan yhtä hyvin osittain negatiivinen, kuin negatiivinen positiivinen. Tai
aluksi ajateltuna positiivinen voisi vaikuttaa positiiviselta, ja tarkemman
tarkastelun jälkeen muuttua negatiiviseksi. Tottakai siihen vaikuttaa se, miltä
kantilta asiaa katsotaan.
Yksilö lajitteleekin
vastaanottamansa informaation hyvin usein ”positiivisiin” ja ”negatiivisiin”,
mutta myös ohjaa omaa toimintaansa näiden kahden käsitteen mukaan. Tällaisille
äärikäsitteille voisi olla lempeämpiäkin vaihtoehtoja, kuten miellyttävät asiat
ja epämiellyttävät asiat. Tämän lisäksi olisi hyvä ymmärtää, että hyvin harvoin
ihmisissä tai asioissa on vain pelkästään miellyttäviä puolia, varsinkaan niin,
että niitä voisi pelkästään itselle valita. Varsinkin ihmisissä, on jokaisessa
olemassa miellyttävät, mutta myös epämiellyttävät puolensa, yksilölle
itselleen, mutta myös yksilön ulkopuoliselle maailmalle. Siitä huolimatta,
kuinka itse haluaa ajatella, mitä itselleen tai itsensä ulkopuolelle
uskottelee.
Samalla tavalla myös
informaatio yksilön ulkopuolelta yksilölle voi olla joko miellyttävää, epämiellyttävää, molempia tai ei kumpaakaan näistä. Samoin kun myös yksilön informaatio itsestään itsensä
ulkopuolelle jotain kohtaan voi olla joko miellyttävää tai epämiellyttävää, molempia tai ei kumpaakaan näistä. Tähän siis vaikuttaa suuresti se, kuinka yksilö itse suhtautuu
vastaanottamaansa informaatioon, ja kuinka kohde suhtautuu yksilön jakamaan
informaatioon. Kysymys on kuitenkin loppujen lopuksi hyvin yksinkertaisesti seuraavasta.
Miten yksilö suhtautuu
saapuvaan informaatioon –> kuinka vastaanottaja suhtautuu jaettuun
informaatioon
Yleensä oma
suhtautuminen informaatioon vaikuttaa siihen, miten informaatioon itse reagoi.
Jos informaatio on miellyttävää, kuten vaikka kehu tai lempeä lauselma, reaktio
voi tuoda mielihyvää. Jos informaatio on epämiellyttävää, kuten vaikka
sanallinen solvaus tai uhka, tällöin reaktio voi olla mielipahaa tai pelon
tunnetta. Reaktioon vaikuttaa paljolti se, miten itse suhtautuu kyseisiin
asioihin. Pelon synnyttämä reaktio yksilössä voi siis lähettää hyvin samankaltaista informaatiota yksilöstä itsestään sen ulkopuolelle, jos informaatio ei muutu yksilössä. Ihanteellisin lopputulema olisikin, että informaatio saapuisi yksilöön, muuttuisi siellä ymmärryksen ja hyväksymisen kautta sellaiseksi asiaksi, josta on mahdollisuus luopua. Tällöin informaatioon ei olisi tarvetta regoida, ja asiasta luopuminen tapahtuisi yksilössä itsessään.
Informaation saapuminen yksilöön, informaation lähteminen yksilöstä.
Reagointia erilaisiin asioihin voi harjoittaa tutustumalla itseensä,
omiin henkilökohtaisiin kipukohtiin sekä asioihin, jotka vaikuttavat
ajatuksellisella tasolla päivittäisessä elämässä, ja joihin informaatio saattaa
saapuessaan osua. Kun tällaiset asiat tulevat näkyviksi yksilössä itsessään,
reagointi vähenee, koska sille ei ole tarvetta. Hyvin usein varsinkin
epämiellyttäviin asioihin reagoiminen liittyy vahvasti ihmisen tarpeeseen
puolustaa itseään, koska ihminen kokee olevansa jollain tasolla uhattuna. Jos
ihminen ei koe uhkaa, ei tällöin ole myöskään tarvetta puolustautua. Tämän
vuoksi myös turha reagointi jää tarpeettomaksi.
Yksinkertaisuudessaan
yksilö vastaanottaa informaation, joka käy yksilössä itsessään ja yksilöllä on
mahdollisuus valita, millaista informaatiota hän lähettää takaisin vai lähettääkö
ollenkaan. Tällaisen tapahtumasarjan aikana yksilössä keskustelua käyvät tavat
ajatella, tavat suhtautua sekä erilaiset tuntemukset, joita informaatio
herättää. Jos itse on perillä näistä kaikista osa-alueista, ymmärtää sen, mistä
mikäkin johtuu ja pystyy selvittämään asioiden syy- ja seuraussuhteen sekä
linkittämään ne mahdollisiin tuntemuksiin, on silloin tietoinen itsessään
tapahtuvista asioista ja mahdollisista reaktioista, joita tapahtumasarja
mahdollisesti aiheuttaisi. Jäljelle jää vain valinta, kuinka nämä asiat itse
kohtaa ja kuinka niihin yksilönä reagoi, siitä huolimatta mitä informaatio
pitää sisällään.
Informaation saapuminen ja jääminen yksilöön.
Jos asian haluaa
ajatella vielä yksinkertaisemmin, voisi siis ajatella yksilön vain
vuorovaikuttavan erilaisten asioiden kanssa, siihen katsomatta, mikä on kenellekin
miellyttävää ja epämiellyttävää. Asiat taas yksilössä itsessään
vuorovaikuttavat keskenään, mikä luokin yleensä käsityksen ylipäätään siitä,
mikä on yksilölle itselleen miellyttävää, ja mikä epämiellyttävää. Asioiden
objektiivinen tarkastelu ja arvottamatta jättäminen jättää asiat kuitenkin vain pelkästään asioiksi.
Rakkain terveisin:
Anssi Miettinen
Kommentit
Lähetä kommentti