Antautuminen tiedottomuuteen

Tietäminen ei johda minnekään. Tietäminen on ainoastaan ylpeyttä. Ja loppujen lopuksi, tietääkö kukaan oikeasti mitään?

Elämä on informaatiota, jota yksilö havainnoi. Katselemalla, kuuntelemalla ja tuntemalla. Erilaisia välähdyksiä ja virikkeitä tapahtumista sillä hetkellä kuin ne tapahtuvat. Erilaisia säkenöiviä ja kimpoilevia tiedon jyväsiä, jotka reagoivat erilaisten asioiden, ihmisten, tapahtumien sekä olemisten kanssa. Ainoastaan informaatiota. Tämän pohjalta ihminen, yksilö, rakentaa elämäänsä, ajatteluaan ja toimintaansa. Erilaisen informaation pohjalta.

Mitä tämä informaatio on, keneltä ja kenelle?

Tämä onkin ehkä yksi mielenkiintoisimmista kysymyksistä. Mitä on informaatio ja miten siihen tulisi suhtautua. Ihminen rakentaa toimintaansa opittujen asioiden, arvojen sekä toiminnan kautta. Nämä opitut asiat ovat usein jonkun toisen tarjoamaa informaatiota. Mitäpä jos, ihminen haluaisikin opettaa itse itseään, sen sijaan, että kaikki tulisi muualta. Lapsena tämä on mahdotonta, koska on rakennettava pohja johonkin, millä seistä, mutta vanhemmalla iällä tällainen on mahdollista, ja jokaiselle myöskin todella tarpeellista.

Toisten luomien ajatusten, toiminnan ja uskomuksien mukaan eläminen on todella vaarallista. Ensinnäkin sen takia, että jokaisen on luotava henkilökohtainen todellisuutensa ja maailmansa täysin yksin ja itselleen, jotta se olisi kestävä. Toisten mukaan eläminen olisi vähän sama, kun yrittäisi laittaa erikokoisen ystävän vaatteita päälle itselleen, ja sanoa, että ne sopivat.

Voidakseen hyvin itsensä kanssa, yksilön tulisi rakentaa todellisuudestaan itsensä näköinen. Sellaiseksi, minkälaiseksi sen itse on kuvitellut, minkälaisena sen itse tahtoo nähdä, ja millaisessa todellisuudessa itse tahtoo elää. Toisten todellisuus on toisten todellisuus.

Antautuminen tiedottomuuteen tarkoittaa irti päästämistä kaikesta. Omasta itsestään ja varsinkin siitä, mitä ajattelee olevansa, mutta myös siitä todellisuudesta, jossa uskoo elävänsä. Ihmisellä on tarve selittää ja ymmärtää elämää sekä tietää, koska eläminen ilman tietoa tuntuu epävarmalta. Tietäminen tuo ihmiselle kuvitteellista turvaa ja hallintaa elämään.

Tiedottomuus ei tarkoita ollenkaan sitä, että haahuilisi tiedottamana ympäriinsä ilman kiintopisteitä, vaan enemmänkin nöyrää asennetta ja uteliaisuutta elämään. Tietäminen ja asioista kiinni pitäminen ja niissä roikkuminen on elämänsä hallinnan yrittämistä, mikä toden totta on mielenvikaista. Se on kuin yrittäisi pitää kiinni jostain ajatuksesta tai muistosta, jonka on joskus kokenut itselleen hyväksi. Harmi vain, että niitä asioita ei ole olemassa. Se on sama, kuin puristaisi nyrkkiin ilmaa, ja yrittäisi vangita sen.

Tiedottomuus on uteliaisuuden avulla sukeltamista erilaisten todellisuuden tasojen läpi elämään ilman minkäänlaista hallintaa tai tarvetta tietää mistään mitään. Se on kuin menisi metsään ilman karttaa, silti luottaen siihen, että löytää aina polun takaisin, kun haluaa. Se on vapauttavaa, tarpeellista ja oman itsensä löytämisen kannalta todella tehokasta.

Olisi hyvä ajatella kaiken vain olevan, mutta silti niin, että mitään ei ole olemassa. Ei oikeaa eikä väärää tapaa toimia. ei oikeaa eikä väärää tapaa olla tai elää, ei oikeaa eikä väärää tapaa ajatella. Ainoastaan yksilö, oma itse sekä ympäröivä todellisuus. Tiedottomuus tekee tällöisestä todellisuudesta aivan uudenlaisen, esteettömän ja avaran. Mikään ei ole millään tavalla, eikä mikään ole mahdotonta.

Antautuminen on päästämistä irti kaikesta. Se on irtautumista uskomuksista ja ajatuksista, sekä siitä ymmärryksestä, minkä luulee oman itsensä ja todellisuutensa kanssa saavuttaneen. Sen hetkinen oleminen vain on, ilman minkäänlaista kiinnikettä tai riippuvaisuutta mihinkään. Kaikki on avaraa ja uutta, ympärillä vain mahdollisuuksia ja erilaisia polkuja eri suuntiin ilman minkäänlaista tulkintaa siitä, mitä ne mahdollisesti ovat. Ja mikä parasta, itse ymmärtäen, tulkiten ja vastaten itse itselleen kysymysmerkkeihin. Näin luoden kaikkea omavaraisen ajattelun avulla uudeksi, ja uudelleen.

Rakkain terveisin,

Anssi Miettinen