Jumalainen työkalu - Hallinta

Hallintaa pidetään asiana, jota ei olisi hyvä tehdä. Toisaalta, minkälaista elämä olisi ilman hallintaa? Hallinta ilmenee eri tavoin kuitenkin kaikkialla ihmisen ympärillä päivittäin. 

Esimerkiksi: ympärille muodostuva todellisuus kaikkine fyysisine ominaisuuksineen on hyvin hallittu lopputulema tämän hetkisten teorioiden mukaan miljoonia, ellei miljardeja vuosia kestäneelle prosessille. Jos joku väittää, ettei universumin synty tai kaikkeuden pitäminen sellaisena kuin se meille ilmenee, ole hallitsemista, mitä se sitten on?

On totta, ettei asioita kannata yrittääkään hallita väkisin. Toisia ihmisiä ei voi hallita, ei myöskään ympäröivää todellisuutta tai aikamääritteitä, kuten menneisyyttä tai tulevaisuutta. Yksilö ei voi hallita asioita kuin mahdollisesti hetkellisesti, joka taas ei tuo minkäänlaista todellista lisäarvoa elämiseen tai olemiseen. Toki hetkellinen illuusio hallinnasta voi tuoda lohtua, mutta todellisuudessa on vain ajanhukkaa ja elämistä ajatusvääristymän kanssa.

Todellinen hallinta, jos siihen haluaa kuitenkin pyrkiä, syntyy ymmärtämällä. Sen sijaan, että pyrkisi pitämään asioista kiinni konkreettisesti, tulisi ymmärtää erilaisia asioita ja tekijöitä, ja harjoittaa hallintaa mielen tasolla. Kun ajatellaan, että todellisuus on se, mitä yksilö näkee, todellisuudessa todellisuuden havainnoinnissa on kuitenkin myös lisäksi näkemisen ja muiden tunto- ja havaintoaistien lisäksi yksi hyvin merkittävä tekijä, joka rakentaa loppujen lopuksi kaiken. Yksilön oma mieli.

Sen sijaan että yrittäisi hallita ympäristöään ja siinä vuorovaikuttavia asioita, tulisi harjoittaa mieltä, joka näitä asioita havainnoi. Jos onnistuu luomaan itselleen käsityksiä, erilaisia hyväksyviä tapoja suhtautua sekä armollisen näkemyksen elämää kohtaan, tällainen itsensä ulkopuolisten asioiden hallinta käy turhaksi. Tällöin voi tehdä valinnan suhtautumisen ja asioiden suhteen ja päättää itse, mistä pitää kiinni ja miksi, ja mahdollisesti pystyy myös ajattelemalla selvittämään nämä asiat itselleen. Tämän jälkeen yksilö hallitsee ajatustaan, mieltään, ja mielen luoma hallinta asioita kohtaan käy turhaksi.

On ikävää, kun sanotaan, ettei ihminen tarvitse hallintaa. Olisi todella tarpeellista pyrkiä hallitsemaan mieltään ja ajatteluaan. Olisi tärkeää ymmärtää ajattelun synnyn lähdettä ja sitä, mikä mitenkin yksilössä vaikuttaa ja miksi. Yleensä itsensä ulkopuolisten asioiden hallitseminen on epävarmuutta, joka johtuu pelosta, joka on taas lähtöisin alkukantaisesta tarpeesta selviytyä. Tämän vastavoima on kuitenkin älykkyys, asioiden selvittäminen sekä ymmärtäminen, ja tätä kautta syntyvä tietoisuus, joka luo mahdollisuuden hyväksymiselle ja valinnalle.

On hyvä, että hallitsee, jos hallitsee oikeita asioita. Niin kuin kaikkea koordinoiva voimakin tekee universumissa, laittaen kaikki noudattamaan fysiikan lakeja, jotta kaikki toimisi tarkoituksenmukaisesti. Maailma ja todellisuus ilman minkäänlaista hallintaa, voisi olla hyvinkin sekava ja sattumanvarainen tapahtuma. Kuitenkin kaikesta ympäröivästäkin voi todeta, että kaikki mitä ympärillä, mutta myös yksilössä itsessään tapahtuu, on hyvinkin johdonmukaista sekä tarkoituksenmukaista. On vain ensin tiedettävä, mikä tarvitsee hallintaa, ja mikä ei.

Rakkain terveisin,

Anssi Miettinen